Artikkeleja ja raportteja

Aura Linnapuomi tarkastelee Sibelius-Akatemian Arts Management -ohjelmaan tekemässään Pro Gradu -tutkielmassa lasten ja nuorten kuvataidekoulujen saavutettavuuden kehittämisen edellytyksiä koulujen toimintaa säätelevien valtakunnallisten puitteiden kannalta. Tutkimuksessa selvitetään, miten laki taiteen perusopetuksesta (633/1998) ja Opetushallituksen laatimat valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet pyrkivät vaikuttamaan kuvataidekoulujen saavutettavuuteen.

Oikeustieteen opiskelijan Maiju Malkamäen tekemä raportti säädöksistä ja viranomaismääräyksistä, joilla on suoraan tai epäsuoraan merkitystä hoitolaitosten kulttuuritoiminnan kannalta.

Kulttuuria kaikille -palvelu kyseli vuonna 2009 palautetta tekemistään saavutettavuuskartoituksista. Kartoituksia teettäneet museot kertoivat kokemuksistaan ja näkemyksistään. Lue raportista oliko kartoituksista hyötyä.

Käyttäjäpalautteen keräämiseen ideoitiin "kevyt ja konkreettinen" menetelmä Museoviraston saavutettavuussuunnitelman seurantaryhmän ja Kulttuuria kaikille -palvelun toimesta. Palautteen keräämisen tavoitteena on saada tietoa monenlaisten käyttäjien toiveista ja tarpeista. Menetelmä esitellään oheisessa raportissa.

Kulttuuria kaikille -palvelu ja Kansallisteatteri järjestivät yhteistyössä teattereiden saavutettavuutta käsitelleen seminaarin Kansallisteatterissa 13.11.2009. Seminaariraportissa on puheenvuorojen avainkohdat. Aihetta lähestyttiin teattereiden tarjoamien palveluiden, eri yleisöryhmien odotusten ja kertyneiden kokemusten kautta.

Eliisa Piirainen ja Milla Rytkönen selvittävät Humanistisen ammattikorkeakoulun viittomakielentulkin koulutusohjelman opinnäytetyössään teattereiden kokemuksia yhteistyöstä viittomakielen tulkkien kanssa ja kartoittavat teattereiden halua tuottaa esteettömiä teatteripalveluja viittomakielellä. Opinnäytetyö sisältää myös ehdotelman teattereiden odotukset huomioivasta ja viittomakielisille esteettömästä yhteistyömallista.

Tuuli Rajavuori käsittelee suomalais-ugrilaisen kansatieteen laitokselle tekemässään Pro gradu -tutkielmassa museoiden saavutettavuuden parissa työskenteleviä museoammattilaisia. Hän kuvaa kolmen tapauksen avulla työntekijöiden kokemuksia kulttuurikohteiden saavutettavuuden parantamisesta. Haastateltavat työntekijät työskentelevät Ateneumin taidemuseossa Helsingissä ja Örebro läns museumissa Ruotsissa. Saavutettavuudella tarkoitetaan tutkielmassa keinoja, joilla museoiden tarjoamat palvelut voidaan avata erilaisille käyttäjille.

Marjukka Lampon toteuttamassa kartoituksessa "Koko kansan olohuone" tarkastellaan yleisötyön tarjontaa ja tarvetta suomalaisissa ammattiteattereissa. Kartoitus luo katsauksen ammattiteattereiden yleisötyön tämänhetkiseen tilaan ja kertoo teattereiden työntekijöiden näkemyksiä siitä, mihin jatkossa voitaisiin edetä. Kartoitus on laadittu osana YLÖS - ammattiteattereiden yleisötyön kehittämishanketta.

Laura Boxbergin ja Minna Haution toimittamassa seminaarijulkaisussa "Yksinpuhelusta vuoropuheluun - museoiden roolista monikulttuurisessa yhteiskunnassa" käsitellään kulttuurienvälistä vuorovaikutusta etupäässä museoiden kannalta. Julkaisu liittyy Turussa 17.-18.4.2008 järjestettyyn Yksinpuhelusta vuoropuheluun -seminaariin, joka oli osa Euroopan kulttuurien välisen vuoropuhelun teemavuotta 2008.

Kirjoituskokoelmaan on koottu Euroopan Unionin kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden 2008 aihepiiriä. Parikymmentä eri kirjoittajaa ja haastateltavaa luotaavat julkaisussa aihetta mm. nuorison, koulutuksen, kansalaisosallistumisen, kulttuuriyhteistyön ja uskontojen välisen vuoropuhelun näkökulmista.

Erkki Kemppaisen laatimassa Stakesin raportissa "Kohti esteetöntä yhteiskuntaa; Yhteiskuntapolitiikan normatiiviset keinot esteettömyyden edistämisessä" tarkastellaan kansainvälisiä sopimuksia, Euroopan unionin lainsäädäntöä, kansallista lainsäädäntöä ja standardeja esteettömyyden edistämisen keinoina.

Outi Ivaska käsittelee opinnäytetyössään teatteri-ilmaisun ohjaajan taiteellista työskentelyä integroiduissa työryhmissä. Integroidulla ryhmällä tarkoitetaan niin sanottua sekaryhmää, jossa on sekä vammaisia että vammattomia henkilöitä.
Ivaska tarkastelee esimerkiksi, minkälaisia asioita teatteri- tai tanssiryhmän vetäjän täytyy ottaa huomioon, kun työryhmässä on toimimisesteisiä ihmisiä, ja millaisia mahdollisuuksia esitystaiteen soveltavilla työmuodoilla on ihmistä voimaannuttavana ja yhdenvertaisuutta edistävänä toimintana.

Opetusministeriö toteutti syksyllä 2007 kyselyn kaikille valtionosuuden piirissä oleville orkestereille, teattereille, museoille ja kirjastoille niiden toiminnan saavutettavuuden edistymisestä. Kysely oli osa opetusministeriön Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus -toimenpideohjelman 2006-2010 toteuttamista.

Timopekka Sillantauksen essee käsittelee kirjastojen palvelujen saavutettavuutta kehitysvammaisille asiakkaille. Essee on kirjoitettu Tampereen avoimen yliopiston informaatiotutkimuksen laitokselle.

Pia-Tuulia Pietilä raportoi tekstittämistä suomalaisissa teattereissa käsitelleestä semiaarista ja kuvailee mistä teatteritekstittämisesssä on kyse. Seminaari "Tekstiä teatterissa" järjestettiin 20 lokakuuta 2007 Ateneumin taidemuseossa Helsingissä.

Sari Salovaara tarkastelee Jyväskylän yliopiston taiteiden ja kulttuurin tutkimusten laitokselle tekemässään Pro gradu -tutkielmassa Museoviraston vuosittain museoille jakamaa innovatiivisiin hankkeisiin osoitettua määrärahaa. Tutkielma tarkastelee kyseisen museoille suunnatun valtionavustuksen vaikutuksia museoiden toimintaan. Tutkielma on laajennus Valtion taidemuseon kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet -yksikön KEHYKSEN teettämään selvitykseen, jonka aiheena oli resurssiohjaus ja tarkemmin kyseisen avustuksen vaikutus museoihin.

Sari Salovaara tarkastelee tutkimuksessaan, mitä tapahtuu museoissa, kun ne voivat hakea ja saada avustusta saavutettavuuden kehittämiseen, monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden edistämiseen ja kulttuuriperintökasvatukseen. Tutkimus pohjautuu avustusta saaneille museoille suunnattuun kyselyyn.

Helena Hyvärisen taiteen maisterin tutkinnon lopputyössä käsitellään saavutettavuusopas Avoimet ovet -dvd:n käsikirjoittamista.

Raportissa "Uusi aika, vanhat haasteet. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kulttuuritapahtumien kuluttajina" pohditaan "uuden" museon merkitystä vanhojen haasteiden edessä. Tutkimuksessa selvitetään, miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kokevat kulttuurisen kävijyyden ja kulttuuritapahtumien käyttäjyyden.

Artikkelissa "Tervetuloa museoon? Valtion taidemuseo edistää kulttuurista tasa-arvoa Suomessa" Sari Salovaara kertoo Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnasta sekä laajemmin saavutettavuushankkeista Suomessa.

Työväen keskusmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio kertoo näyttelystä "Vaarin paketti ja sateenkaarinappi". Näyttelyssä esiteltiin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen historiaa esineiden, valokuvien ja arkistomateriaalin avulla. Artikkeli on julkaistu Museokello-lehden numerossa 1/2006.